Miki

Varjo vaan

Tuntuu kuin maailmaan hukkuisin, koko ajan nukkuisin.
Tunne elämän vähä vähältä katoaa, muiden kanssa vaan yksin, kuin varjo oisin vaan. Hymyillen muita seuraan, kun tahtoisin vajota sisään maan.
Melu suuren maailman on huumaava, korvia raastava. Ei sydän valmiina ollenkaan ei päästä suru otteestaan.

08.02.2018 19:29

Näytä kommentit (0)

Siivetön

Perhonen pieni kotelosta kuoriutui.
Siivet kauniit hentoiset, eivät lentää voineet, ei tuulet kantaneet. Miks lie selkään antaneet, istuu kukalla katsoo muiden lentoa, vain pimeys seuranaan, kaipaa sellaista, jota ei koskaan saanutkaan. Vaan pian joku tavoittaa...

08.02.2018 19:24

Näytä kommentit (0)

Kulkija

Kuin tähdiksi taivaan kylmän,
mä kyyneleeni vuodan,
kuu vain nähdä saa,
mit muille näyttää en voi,
vaik sydämein riutuu,
kun kaiken koettaa kestää,
silti yksin jatkan matkaa,
tät taakkaa jää en jakamaan.

(Olisin kiitollinen kommenteista, hyvistä että huonoista)

02.09.2017 15:50

Näytä kommentit (1)

Pidin tästä runosta. Kosketti. ITsellä tällä hetkellä tilanne, jossa avoliitto muuttui etäsuhteeksi. Nyt eletään hetkiä kestääkö tää vai haaveksiko jää yhteinen elämä. Tässä runossa kiteytyi tämän hetkinen tunnelma
Kommentoija: Hymyileväsydän
2017-09-12 14:58:14

Lähtö

Silmäin suljen rinnallas kuljen,
vaikka edes ois outo maa.
Kodin luo, minne sydän jää,
perhe sielujen sidottu lankaan hopeiseen,
sen kosketus perhosen,
on hellä kultainen.
Lämpö sen kaipuun täyttää,
teille tietä näyttää,
kun syömmeämme puolustamaan käy,
Valo sielun heidän puhdistaa ja poistuu luota maan,
vaan palaava kotio odottavan luo on tuulena hyvästi hellä.
Teil kuuluva sydämein on,
teil kuuluva sieluin ilo.

02.09.2017 15:42

Näytä kommentit (0)

Peitetty

Kuin tuuleksi ois muuttuneet
huudot vaienneet,
lehtien kahinaan takertuneet sanat rakkaalle matkanneet,
kyyneleet hiljaisuudessa vuodatetut vain sateen alle jää.

02.09.2017 15:29

Näytä kommentit (0)


Sivu 2 / 2
Edellinen sivu