Mauno mato

Give me a good reason while I am standing middle of madness

Give me a good reason
to face this reality
face this brutality

this is how we feel pain
this is how we feel joy
while we hide under this madness

I am crawling out from my room
trying to get out from the shadows

my mind´s curtains are burning
when evil rises from beneath
we pray and last words we say

dark clouds are rising
getting higher
land is turning darker
air is getting thicker

light is gone
just vanishing from our eyes
this grey moment absorbs everything

we are about to live in darkness

while our dying thoughts are killing our mind
painting black our bright dreams
ripping our bodies apart
making souls cold as ice

when minute of salvation
is turning hours of hell
and egos are playing main role
making loneliness last forever
turning us
hard as stone
standing like statues


Weeping statue (part 2)


Now we just stand still
to see how world is turning black
and freezing cold as ice

I am middle of battle stage
my eyes are absorbing full of lies
I am standing front of cracking stone
when water drips down on earth
from this weeping statue

coming waves are painting shadows front of us
covering everything underneath
I feel small and insignificant
When we are facing shape of nature

Right now I wish
I can say
can you
hear me
hail me
before I close my eyes
and before I sleep

I feel storm is coming
shores are gone
light is dimming
shadows are crawling

Now it's time
to embrace the darkness
sky is turning
can you see how
the whole world is burning

this moment is fading away
while I am blinking my eyes
closing them
to see eternal night
and finally crumbling down
turning to sand
covering this weary land

01.12.2018 23:04

Näytä kommentit (0)

Words undone

This is fundamental global schizophrenia
all these words and imaginational hallucinations
flowing down from our minds
when glowing light is vanishing
and darkness hits
through our eyes

we see unreal
things are not
how they used to be

so is this the path we choose

and what happened to the great plans
we make
and chains we brake

where is the sun
where is the moon
which used to light our days

when this day turned into a night
and when our time became to a hell

here now echoes are playing main role
our thoughts are killing our minds
painting them black
and making us unkind

it feels that I am just a hollow man
in this empty shell
following tales
we have been told
blinded by choice we all make

this is chaos
this is anarchy
which visual is planted to my eyes

earth trembles under our feet
sky is gone
covered by dark clouds
making us feel
as we all are alone
and all the words are undone

21.06.2016 20:47

Näytä kommentit (0)

Rapistuen mureneva loppu

Asfaltti lähiöiden
mureten rapistuvat seinät

nuo rujon kauneuden hitaasti
valuvat päätössanat
painautuvat raskaasti
ohikulkijan askelten alla

vaikka aikaa on kulunut
silti tuntuu
että tämä kaikki tapahtui
vasta eilen

kun enää vain kuulen
huudon pimeydestä
siitä kuinka
historiaa tehdään öisin
ja kuinka sinutkin
halutaan takaisin

muistan
kuinka näimme
kaiken tippuvan korkealta
säälimättä kuitenkaan ketään

tahtoen vain kaiken kerrallaan
helvetistä taivaaseen

nyt kun enää
veri virtaa
kohisten suonissamme

vaivumme syvemmälle
syvemmälle pinnan alle
kadoten pimeyteen
sanoista
hiljaisuuden kuiskauksiin

lopun unohdukseen

21.06.2016 20:33

Näytä kommentit (0)

Katoavia sanoja tuulen epämääräisiä kuiskauksia

Heräät pimeästä yöstä hämärään
kun uusi aamunkoitto silmiisi sarastaa
varjot edestäsi valoon
hiipien pidentyy
valuen kasvottomaan ihmismassaan

hajotat äänesi säpäleiksi
säröilevään hiljaisuuteen
kun täytät tyhjyyden sanoillasi

sillä jonain päivänä
tämäkin maa
herää arvaamatta uudelleen
kun vaikeroiden äänet sisälläsi
muokkaavat
nukkumattomat painajaisesi

olet peilikuviisi
eksynyt klooni
vailla todellisen heijastavaa hahmoa
olet kadottanut itsesi
eksyneenä tummiin päiviin
näkemättä sitä
mitä sinusta
todella
onkaan tullut

nyt vain mielesi tuulisen autioilla kaduilla
repaleisen palavat paperit
tuhkaksi leijuvat

olet juuttunut
menneisyyden muistoihisi
pysyäksesi siellä
lopun elämäsi

sillä tämä on juuri
se kulkemasi tie
joka on päällystetty
epätoivon lupauksilla

kun kiirehdit valosta pimeään
nukkuaksesi
takaisin hämärään

21.06.2016 20:31

Näytä kommentit (0)

Vaipuen upuneen uneen

Varjot maahan eteesi lankeaa
ei mielesi kestä
tätäkään
aamua niin ankeaa

ei ole enää paluuta
tuohon aikaan entiseen
kun viimeisetkin
muistojen rauniot
maahan murusiksi murenee

tahdoit vain uskoa parempaan
kuin tähän koleaan
kylmään kuolemaan
sekä tuohon tulevaan
hyisen
jäiseen tuonelaan

nyt kun taivas piirtyy
tummuneena eteesi
pilvet valuvat
pisaroina päällesi

niin pysyen aika kulta
piirtyy
uurteisina
kuvioina ihoosi

ruosteisen hauras totuus
silmissäsi
pölynä eteesi hajoaa

kietoen lopun
hellään hyväilyyn
vaivuttaen viimein

sinut

uupuneen uneen

21.06.2016 20:29

Näytä kommentit (0)


Sivu 1 / 7
Seuraava sivu