cindy99

Hämärän häkki

Narrasin paljon, sanon sen niin koska se kuulostaa kauniimmalta.

Huijasin vähän, kirjoitan se niin koska se valehtelee puolestani.

Sitten kerran katsoin totuutta silmiin ja kerroin valehdelleeni paljon, niin paljon että se satuttaa sinua vielä pitkään.

Löin sinut maahan ,kuin suolaa haavan.

Minä itkin, minä huusin ,minä pelkäsin.

Ajattelin, nyt olen yksin, mutta jos jään yksin olen ainakin kerran eläessäni puhunut totta.

Löin kortit pöytään, ilman ässiä hihassa.

Sitten sinä tulit ja pelastit minut, kerroit ettei minun tarvitse kuolla yksin.

Minä olin niin onnellinen, minä olin ensi kertaa totta, ensi kertaa rakastanut aidosti.

Enemmän kuin mitään, enemmän kuin minä.

Minä rakastan sinua.

29.11.2010 13:19

Näytä kommentit (0)

Valheet vedessäni

Näen sinut edessäni, hymyilet.
Käännän katseeni, katoat, olet kuin ei oltaisikaan.

Valheesi palaavat mieleeni.
Pois se minusta ,ajattelen.

Menkää pois, älkää katsoko minua.
Jos valheet voisivat tappaa, olisin kuollut.
Olisin kuollut sisälläni monta kertaa.

Jos valheet voisivat satuttaa, ne tekivät sen.

Hiljaisuutta sanoissani, kuin punkkeja ihollasi.

Se on välittämistä ,sanot.

Miksi se sitten tuntuu niin pahalta?

29.11.2010 13:08

Näytä kommentit (0)


Sivu 1 / 1