outi-anastasia

Mummolle

Sammui säihke silmien.
Jäi mieleen virta muistojen.
Lapsuudessa, nuoruudessa,
olit aina meille läsnä.
Leikittiin ja laulettiin,
sun tarinoita kuunneltiin.

Kun vanhemmiksi vartuttiin,
joskus harvemmin me tavattiin.
Mutta oli sydämessäs´ sulla aina
jokaiselle meistä paikka.
Lapsille ja lastenlapsille
sekä myöskin heidän perheille.

Oli sulla aina hymy herkässä
ja paljon nauraa saatiin yhdessä.
Nyt vaikka suru harson vetää päälle muistojen,
ne saavat jokin päivä kultareunuksen.

24.07.2015 10:40

Näytä kommentit (0)

Isä

On meillä niin suuri ikävä sinua,
mut´ jokaisella on kai aikansa.
On lähdön järjestystä vaan vaikea ymmärtää,
ei sitä kukaan meistä tahdo käsittää.
Vaan ei parempaa paikkaa ois ollutkaan,
kun me kerran sinusta jouduttiin luopumaan.
Sillä jäithän siimekseen metsän,
ethän pelännyt, ethän?

24.07.2015 10:38

Näytä kommentit (0)

Metsä on minun kirkkoni

Metsä on minun kirkkoni,
lintujen laulu urkuni.
Tuulenvire turvani,
tyyni järvi rauhani.
Hiljaisuudessa uskoni,
Luojan käsissä päiväni.
Syksyn sateessa ikäväni,
jälleennäkemisessä toivoni.

24.07.2015 10:35

Näytä kommentit (0)


Sivu 1 / 1