Peetro1978

Einherjar

Veli, jos nyt kuulisit huutoni, näkisit silvotun ruumiisi.
Tai edes kyyneleeni, jotka jätän vuoksesi tänne verenpunaiselle tantereelle.
Tantereelle, joka aamuvarhain vielä täyttyi sotahuudoista, miekkojen ja kilpien kolinasta.
On jäljellä enää hiljaisuus, katkeruus ja elottomuus.
Vain yläpuolellamme kiertelevät naakat ja varikset.

Ruumistasi sylissäni pitelen,
korvaasi hiljaa kuiskaten.
Ei hätää veli tässä, olet kotona Vallahassa, Odinin salissa.
Sinä etuoikeutettu, kaaduit taistelussa tässä, poistuit luotamme elämästä.
Kaaduit sitten miekkaan vihollisen, nuolisateen piiskaukseen tai kovaan kirveeseen.
Ei taipunut rauta ruumiissasi, ei sulanut nuolenkärki veressäsi.
Ohitse ei lennähtänyt keihäs kyljessäsi, tai kirves kaulassasi.

Odin lähetti Valkyyriat sinua noutamaan, saleihin suuriin kantamaan.
Saleihin joissa tuolit ovat rintapanssaria, pylväät suurista keihäistä.
Siellä nautit nyt runsaan pöydän antimista, juot käytettyä hunajaa ehtymättömästä sarvesta.
Isä odin katselee ylpeänä sankariaan, tuota juhlivaa soturiaan.
Joka lunasti paikkansa uhrauksellaan, sankaruudella ja urheudellaan.

28.05.2015 11:07

Näytä kommentit (0)


Sivu 1 / 1