Raimo S

Äänensä hänen

Kotioven narskahtaessa auki.

Voipuneena kaikkensa antaneena,
astun kynnyksen yli.

Mieli tyhjä, ajatusta lain.

Ei mitään.

Katse tyhjä,
harhaillen kuin ajatusta etsien.

Kuulen äänen tutun,
huikkaisun hento moi.

Jostain sieltä.

Väsymystä ei,
murhetta ei.

Onnellinen hymy kasvoillani.

Sydän täynnä kiintymystä ja suurta tunnetta.

Heleän kaunista säveltä kuunnellessa,
hän puhuu.

Hän rakastaa minua, tälläisenä.


Rakkaus äänessä soi sulosäveliä.

06.03.2019 13:43

Näytä kommentit (0)

Viima kylmyyden

Pohjoinen tuuli.

Tuulee kylmän jäätävänä.

Viima äitimaan pinnan,
kohmeiseksi saa.

Rapse kengän alla,
jäätyneen heinän,
katketessa.

Kylmyys.

06.03.2019 13:42

Näytä kommentit (0)

Viileys saapuu

Kalutut koivut orpoina

Havupuiden vihreyden vierellä yksin

Raadollisina seisovat,
kohti taivaita kurotellen

Haukkoen mennyttä elämää.

Luurankoina kalpeina,
kylkiluut paljaina,
ruhjottuina.

Kaikki vihreys,
elämä,
lehvästön tuuheus.

Imetty rungon sisään mahlana,
elämän voima.

Odottamaan uutta kevättä.

Jälleen aika tulla,
puhjeta kukoistukseen
saa koivu tuo.

Keväällä.

06.03.2019 13:41

Näytä kommentit (0)

Vesipisara

Pisara pienoinen sataa ropisten.

Lentää halki ilman,
tippuen vanhan talon pärekatolta pärskähtäen.

Hajoten pieniksi pisteiksi,
miljooniin pisaroihin.

Tullen jälleen yhteen yhtymällä,
suuren joen latvuksilta.

Kasvaen kuohuisaksi koskeksi,
suiston kautta järveen päätyen.

Lämmössä auringon,
höyrystyen pilven hattaraksi.

Hapraaksi vaaleaksi,
tummuen voimistuen
myrskynä alas sivaltaen.

Päätyen pärekaton pintaan jälleen,
iloisena pomppimaan,
sulostuttamaan pirteänä ropinana arkeamme,
rauhoittamaan mieltämme.

Kuin pienet rummut,
päivää harmahtavaa.

Tumman pilven reunan alta
pieni kirkkaus loistaa.

Uumoillen päivää komiaa.

Aurinko jälleen loistaa.

06.03.2019 13:39

Näytä kommentit (0)

Varastettu talvi

Syksy tuli keskelle talvea.

Rymisten saapui,
harhautti ja kamppasi sen.

Heitti silmiä päin lämpöaalolla,
Sulatti valkean hunnun ohuen.

Maa vaipui pimeyteen,
Synkkään kosteaan.

Vettä vihmoo päin näköä.

Valoa ei laisin.

Luonto vaikeroi se valittaa,
kuunnelkaa kuinka valitus
maan pinnalla lisääntyy.

Katsokaa ympärille.

Tuska maapallon suunnaton.

Tehkäämme kaikkemme,
hyväksi sinisen pallon.

Elämme täällä.

Suojelkaa itseänne.

20.02.2019 10:12

Näytä kommentit (0)


Sivu 2 / 21
Edellinen sivu / Seuraava sivu