<<09.01.2019 kirjoitetut runot>>

Uusi taulu uudet kauniit värit

Katson rumaa tummaa taulua
synkillä väreillä maalattua
se inhottaa ahdistaa minua
haluaisin ottaa valkoista maalia
ison paksun pensselin
ja maalata uudelleen paksuin vedoin
valkoisin paksuin kerroksin
sen vanhan minä kaiken peittäisin
ruman kuvan kokonaan poistaisin

En voi se taulu ei ole minun
en tahdo enää katsoa siihen
toiseen suuntaan käännyn
otan uuden puhtaan pohjan
uudet värit ja uuden hienon pensselin
hienoilla väreillä kädessä uusi sivellin
piirrän tauluun maiseman uuden
kauniin jota joskus ennen ihailin
nyt sen jälleen tavoitin

Entinen minä rinnassani sisälläni
voi muistan sitä suurta ahdistustani
kaikkea rumaa ympärilläni
en tahdo sitä enää seurakseni
käännyin kannoillani ympäri
tahdon olla uuden taulun maalari
puhtaan pohjan antoi taiteen Mestari
uudet värit ohuen puhtaan siveltimen
sisimpääni sain elämän kauniin uuden

09.01.2019 23:47
Elia

Eskapismi

Viimeinen viesti vastaajassa.
Liian selkokielisiä kirjaimia.
"Ei maailma ole mikään saaga."
Hah! Vai niin,
ei kai laisellesi,
Tosikko, arjen narttu,
Etkö kestänyt leikkiä,
utopiaa ja haavekuvia.

Aiot kai tuijotella lukuja,
Katsella saman lähijunan ikkunoita.
Minä teen valkoisesta seinästä viidakon
ja taivutan päälleni tähtikaton.
Hah, arki!
Ahdasmielisten raamattu
Rajattuja perspektiivejä
ja keltaisella valaistuja konttoreita.
En minä kuulu sinne!

Kuukausi. Toinenkin.


"Ei mikään saaga"
Kirjeesi heijastui taas tajuntaani.
Silloinko löysin turkkini,
Olen pelkkä raadonsyöjä
kapinen sakaali!

Syön minkä saan
Jokainen kerrottu tarina
Uusi erämaa,
mielikuva
johon paeta.

Kutsu minua vielä kerran.
Haluan kuulla kaiun.
Tähdenlennon todellisuudesta.

09.01.2019 15:14
Olivia